Vuoden ensimmäinen lakiesitys muuttaisi työsopimuslakia
Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä työntekijälle ennestään tuntemattoman työntekijän kanssa
Lakiesityksen matka
Lakiesityksestä pidetään lähetekeskustelu eduskunnassa 5.2.. Siitä lakiesitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.
Vuoden ensimmäisessä lakiesityksessä on kolme merkittävää muutosta työsäpimuslakiin. Määräaikaisen työsopimuksen muutos, takaisinottovelvollisuuden muutos sekä lomautusilmoitusajan muutos.
Lomautusilmoitusaika
Lomautusilmoitusajan muutos on yksinkertaisempi, eli työnantajan ilmoitusaikaa lyhennettäisiin 14 päivästä 7 päivään.
Takaisinottovelvollisuus
Nykyisellään työnantajalla on velvollisuus ottaa takaisin irtisanomansa työntekijä, mikäli työnantaja tarvitsee työntekijöitä samaan tai samankaltaisiin töihin neljän kuukauden sisällä irtisanomisesta. Velvoite ei koske määräaikaisessa työsuhteessa olleita, eikä heitä joiden työsuhde on peruttu työntekijästä johtuvista syistä.
Nyt tämä velvollisuus oltaisiin rajoittamassa työpaikkoihin joiden vakituinen työntekijöiden määrä on säännöllisesti yli 50 henkeä.
Määräaikainen työsopimus
Nykyisellään määräaikaisen työsopimuksen on voinut työntekijön aloitteesta solmia ilman perusteellista syytä pitkäaikaistyöttömän kanssa, eli henkilön joka on ollut 2 vuotta työttömänä.
Nyt tämä halutaan laajentaa myös työntekijöihin jotka eivät ole työnantajalle entuudestaan tuttuja, eli kyseessä on työantajan ja työntekijän välisestä ensimmäisestä työsopimuksesta. Sopimuksen voi laatia enintään vuodeksi. Määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen estetään säätämällä, että sopimuksen voisi uusia enintään kahdesti eikä niiden kokonaiskesto voi ylittää yhtä vuotta.
Muutosten tavoite
Hallituksen tavoiteena on lieventää Suomen työttömyystilannetta vähentämällä työpaikkojen työntekijän palkkaamisesta koettuja riskejä ja esteitä.