Suomenkieliset ja ruotsinkieliset peruskoululaiset ovat eriarvoisessa asemassa Paraisilla
Ruotsinkielinen perusopetus saa oppilasta kohden enemmän rahoitusta ja tukia, opettajia ja opetusta. Myös koulumatkojenpituus on keskimäärin lyhyempi.
Rahoituksen erot
Vuodesta 2015, jolta asti tarkat luvut sekä arviot ovat saatavilla, on ruotsinkieliseen lapseen käytetty lukuvuosittainen rahamäärä ollut noin 6.5% suurempi kuin suomenkieliseen käytetty rahamäärä.
Tukien ja avustusten määrä rahoituksesta on ruotsinkielisellä koulutuksella ollut 94.5% suurempi kuin suomalaisella.
Jos katsomme vain vuosien 2017-2020 lukuja, sillä ne ovat varmistettuja eivätkä arvioita, on tukien ja avustusten osuus 85% suurempi.
Kun tukien määrä jaetaan oppilaiden määrällä, on tukien määrä oppilasta kohden lähes 20% suurempi ruotsinkieliselle koulutukselle, jos ei oteta huomioon vuotta 2021 jolloin suomenkielisen koulutuksen tukisumma oli 0€.
Jostain syystä vuodesta 2023 eteenpäin Paraisten kaupunki ei enää erottele suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen rahoituksen lähteitä ja kohteita, jonka vuoksi kaavioissa vuodesta 2022 eteenpäin olevat luvut ovat arvioita/ennusteita vuodelta 2022.
- Oikealla kuvakaappaukset vuoden 2022 ja 2023 talousarvioista.
On huomattavaa että Paraisten sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto oli vuoden 2022 talousarvioon arvioinut tukien ja avustusten määräksi ruotsinkieliselle koulutukselle 21 000€, kun kaupunginjohtaja, -hallitus ja -valtuusto olivat nostaneet sen 31 000€.
Suomenkieliselle koulutukselle ei tällaista eroavaisuutta ollut, vaan kaikki olivat arvioineet suomenkielisen koulutuksen tuen määräksi 15 000€.
Henkilökuluissa näyttäisi kuitenkin olevan enemmän menoja suomenkielisellä puolella. Tästä ei kuitenkaan saa suoraa kuvaa henkilöstön palkkojen suuruudesta, sillä niihin sisältyy mm. palkat, vakuutusmaksut (mm. työeläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut), verot, lomarahat ja muut palkkaan sidotut korvaukset.
Vuosien 2017-2024 välilllä henkilöstökulut ovat kasvaneet:
- Ruotsinkielisellä puolella 18.2%
- Suomenkielisellä puolella 5.08%
Opettajien ja opetuksen määrä
Ryhmäkoon keskiarvo on ruotsinkielisissä kouluissa 15, kun se on suomenkielisillä 16.
Oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden ei oltu eroteltu perusopetuksen ja lukion osalta, mutta kun jätämme pois lehtorin ja esikoulun opettajan ammattinimikkeet ja laskemme muiden opettajien ammattinimikkeiden henkilötyövuodet yhteen, saamme selville että suomenkielisessä peruskoulussa on oppilaita yhtä opettajaa kohden 3.82 enemmän. Tämä laskutapa ei kuitenkaan ota huomioon ylitöitä, joten kaavion luvut ovat varmasti vielä isompia.
- 1 henkilötyövuosi = 1 kokopäiväisen työntekijän koko vuoden työpanos
Ryhmäkoolla ja oppilaiden määrällä yhtä opettajaa kohden on suora vaikutus opetukseen, varsinkin siihen kuinka yksilöllistä opetusta opettaja pystyy kullekin oppilaalle antamaan. Yksilöllisellä opetuksella on tutkittu yhteys parempiin tuloksiin oppilailla.
Ruotsinkielisillä peruskoulun oppilailla on myös keskiarvolta 0.15 vuosiviikkotuntia enemmän lukuvuodessa, mikä tarkoittaa 5.7 tuntia enemmän opetusta lukukauden aikana.
Koulujen sijainti
Suomenkielisistä lapsista 38% käyttivät koulukyytiä, kun ruotsinkielisistä luku oli 33%. Myös kuljetuskustannukset olivat suomenkielisillä oppilailla keskiarvolta 17% suuremmat kuin ruotsinkielisillä oppilailla, heijastaen suoraan koulujen keskittymistä pienemmälle alueelle kasvattaen monien oppilaiden koulumatkojen pituutta.
Esimerkiksi Nauvossa ei ole suomenkielistä koulua, vaan oppilaat kulkevat Korppooseen tai Paraisille kouluun, jolloin heidän koulumatkansa on noin 50min suunta. Koulumatkan pituus jo itsessään lisää koulupäivän kuormittavuutta.
