Päälukuja EU:sta 2025
Pääaiheina on ihmiset ja yhteiskunta, talous ja liiketoiminta, sekä ympäristö ja luonnonvarat
Ihmiset ja yhteiskunta
Populaatio
EU:n osuus maailman populaatiosta on pudonnut vuodesta 1960 vuoteen 2024 noin 14 prosentista 5,5 prosenttiin. Kehityksen ennustetaan kuitenkin tasaantuvan muiden alueiden ennustetun väestön kasvun tyrehtymisen vuoksi. Myös EU:n väestön ennustetaan lähtevän tasaiseen laskuun vuodesta 2026.
Vuonna 2024 vain 14:llä EU -maalla väestö kasvoi luonnollisesti. 16 maan väestö heikkeni. 25 maan väestö kasvoi maahanmuuton ansiosta. Maahanmuuton osuus väestönkasvusta oli yli 10% neljällä, yli 20% yhdellä ja yli 30% yhdellä EU maalla. Nämä maat ovat kasvavassa järjestyksessä: Sveitsi, Kypros, Irlanti, Islanti, Luxemburg ja Malta.
Syntyvyys vuonna 2023 oli jokaisessa EU maassa alle 2.1, joka on hyväksytty alaraja joka tarvitaan väestön määrän pitämiseen tasaisena. Vain kahdella maalla syntyvyys ylitti 1.6 lasta/nainen.
EU:n populaatio on ikääntynyt nopeasti. Työikäisten määrä yhtä eläkeläistä kohden oli 3.7 vuonna 2004 ja vuonna 2024 2.7. Vuoden 2100 ennuste on 1.5 työikäistä yhtä eläkeläistä kohden.
Pakolaisten määrä vuonna 2024 oli yhteensä 911 940, joista isoin osa oli Syyrialaisia 16,2%.
Terveys
EU:n eliniänodote on kymmenessä vuodessa noussut 5 vuotta. Naisten ja miesten välinen ero on kaventunut tasaisesti, mutta on edelleen 5.3 vuotta. Miesten eliniänodote vuonna 2023 oli 78.7 ja naisille 84.
Kolme yleisintä kuolemansyytä alle 65 vuotiaille oli syöpä, sydän- ja verenkiertohäiriöt sekä ulkoiset tekijät (onnettomuudet, myrkytykset, väkivalta jne) Naisille syövän osuus oli yli 40%.
Yli 65 vuotiaille kolme yleisintä kuolinsyytä olivat miehille sydän- ja verenkiertohäiriöt, syöpä ja Covid-19. Naisille sydän- ja verenkiertohäiriöt, syöpä ja hengitystiesairaudet.
Koulutus ja työllisyys
9.3% kansalaisista käyvät vain alimman koulutusasteen. EU:n tavoite on 9% vuoteen 2030 mennessä.
Naisten osuus korkeakoulutetuista on 57%.
Vuonna 2024 työttömien määrä kasvoi 15-24 vuotiaide´n ikäryhmässä noin 3%. Nuorten osuus oli 9% työikäisistä, 15.7% osa-aikaisista ja 33.3% määräaikaisista työntekijöistä.
Työllisyysasteen keskiarvo oli 75.8% vuonna 2024. Työttösyysaste kasvoi edellisvuodesta 22 maassa ja laski 7 maassa. Suomen työllisyys laski eniten, 1.2%, ja Suomessa on kolmanneksi eniten työttömiä.
Työttömyysaste oli 15-24 vuotiaille 14.5%, joka on 2.5 kertaa enemmän kuin kaikkien työikäisten keskiarvo.
Naiset tienasivat tunnissa 12% vähemmän tunnissa miehiin verrattuna. Vain Luxemburgissa naiset tienasivat 0.9% miehiä enemmän. Kaavion selostuksessa kuitenkin mainitaan, että siinä ei ole otettu huomioon mahdollisia vaihtujia. Vaihtujia ovat mm. koulutus, ala, kokemus jne.
Elinolot
21% EU:n kansalaisista oli riskissä tippua köyhyysrajan alapuolelle tai syrjäytyä. Merkittävin riskitekijä oli tulojen vähäisyys. Pudotusta edellisvuodesta on 1.2% eli 1.2 miljoonaa ihmistä.
Rikkain 20% tienasivat 4.7 kertaa enemmän kuin köyhin 20%. Suomen luku on noin 3.8.
30% kotitalouksista oli kyvyttömiä kohtaamaan yllättäviä taloudellisia ongelmia, 1.2% vähemmän edellisvuodesta. Suomen luku on noin 27%.
Talous ja liiketoiminta
Bruttokansantuote
Vuodesta 2015 EU:n bruttokansantuotteen vuosimuutos on pudonnut noin 2% tasolta noin 1% tasolle. Covid-19 epidemia loi kehitykseen poikkeaman, jolloin nähtiin 5.6% pudotus vuonna 2020 ja 6.3% nousu vuonna 2021.
BKT/asukas oli 39 680€, 4% nousu edellisvuodesta. Luxemburgin BKT/asukas oli 241.1% EU:n keskiarvosta.
Hinnat ja kulutus
Inflaatio on laskenut kahdessa vuodessa 9.2 prosentista 2.9 prosenttiin. Vuoden 2022 äkillinen inflaation nousu johtui osittain Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, jonka myötä kaupankäynti Venäjän kanssa on tyrehtynyt.
Vuonna 2024 kuluttajahinnat ovat laskeneet 72% vuodesta 2022.
Tammikuussa 2025 kolme kategoriaa kattoi lähes puolet (46.2%) EU:n kotitalouksien kulutuksesta: ruoka ja alkoholittomat juomat, kuljetus sekä asuminen, vesi ja energia.
Valtiontalous
21:n jäsenmaan talous oli alijäämäinen vuonna 2024. EU:n keskiarvo on 3.2% alijäämä. Suomen alijäämä on kasvanut edellisvuodesta ja on nyt noin 4.5%
Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitti viidellä maalla 100%, ollen 153.6% Kreikalla.
Ulkomaankauppa
Vuonna 2024 EU:n tuotteiden vienti ja tuonti on kasvanut noin 45% kymmenessä vuodessa, tuonnin ollen 146 miljardia euroa tuontia enemmän. Kiina kattaa 21.3% tuotteiden tuonnista, Yhdysvallat 20.6% tuotteiden viennistä ja 22.3% palvelujen tuonnista.
Vuonna 2023 EU:n palvelujen vienti ja tuonti on kasvanut noin 127% kymmenessä vuodessa, tuonnin ollen 153 miljardia. Yhdysvallat kattaa 33.5% palvelujen tuonnista.
Liiketoiminta
Palvelut työllisti 74.1% EU:n työntekijöistä vuonna 2024. 15,8% nousu vuodesta 1999.
Teollisuus työllisti 15.3%. Laskua 24.6% vuodesta 1999.
Rakentaminen työllisti 6.7%. Laskua 2.9%
Maa-, metsä- ja kalatalous työllisti 4%. Laskua 54.5%
Alle 10 hengen yrityksen kattavat 94.2% kaikista yrityksistä, työllistävät 30.3% työvoimasta ja kattavat 19.3% liiketoiminnasta.
Yli 250 hengen yritykset kattavat 0.2% yrityksistä, työllistävät 36.5% työvoimasta ja kattavat 49.7% liiketoiminnasta.
Tutkimus ja kehittäminen
Vuonna 2023 tutkimukseen ja kehittämiseen käytettiin 2.24% EU:n bruttokansantuotteesta, 7.2% nousu edellisvuodesta.
Turismi
Turismikohteissa vietettyjen öiden määrä on noussut 25% vuodesta 2014. Hieman yli puolet vietetyistä öistä oli EU:n kansalaisten ansiota.
Hotellit kattavat 63.1% vietetyistä öistä, paikat ilman jokapäiväisiä siivous ja muita palveluita 23.8% ja telttailu ja karavaanaripaikat 13.1%
Ympäristö ja luonnonvarat
Kuljetus
Vuonna 2024 EU:ssa oli 570 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden. Suomen luku on noin 670. 55% henkilöautoista oli vähintään 10 vuotta vanhoja.
Lentomatkojen määrä oli 973 miljoonaa vuonna 2023. Covid-19 epidemian aikana lentojen määrä tippui noin noin 300 miljoonaan, eikä lentojen määrä ole vielä täysin noussut vuoden 2019 tasolle. Nykyinen lentojen määrä on 94% vuoden 2019 tasosta.
67.4% rahtitavarasta kulki meriteitse, 25.3% autoteitse, 5.5% junalla ja 1.6% sisäveliväylillä vuonna 2023.
Energia
Vuonna 2023 EU:n energiankulutus oli 3.3% pienempi edellisvuodesta, 1.2% pienempi kuin 30 vuotta sitten.
Osuudet energiankulutuksesta olivat öljy 37.4%, sähkö 22.9%, maakaasu 19.7%, uusiutuva energia sekä bioenergia 12.6%, lämpöenergia noin 5% sekä kiinteä energia (hiili, puu jne) 2.2%.
Vuodesta 1993 kiinteän energian osuus on tippunut 73%, uusiutuvan energian sekä bioenergian osuus on noussut 162%.
62.5% kotitalouksien energiankulutuksesta johtuu kodin lämmityksestä. Veden lämmitys tulee seuraavana, 15.5%.
80% kotitalouksien energiankulutuksesta tulee kolmesta eri lähteestä: Maakaasu 29.5%, sähkö 25.9% sekä uusiutuva energia ja bioenergia 23.5%
EU:n energiariippuvuus eli energian osuus joka tulee EU:n ulkopuolelta oli 58.3% vuonna 2023. Suomen luku oli noin 30%
24.6% EU:n energiasta tuli uusiutuvista energianlähteistä. Suomen luku oli noin 50%
Ympäristö
Ympäristötalouden työntekijöiden määrä on kasvanut 97.7% vuodesta 2002. Yhteensä 6.7 miljoonaa ihmistä.
Energiavarojen hallinnan työntekijöiden määrä on kasvanut 280%, ollen isoin työllistäjä ympäristötalouden sisällä.
Ympäristöverojen osuus bruttokansantuotteesta oli 2.03% vuonna 2023. Suomen luku on noin 2.1%.
Kasvihuonepäästöjen määrä on laskenut 36.3% vuodesta 1990. Vain Kyproksen kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet samalla aikavälillä.
Energiantuotannon osuus kasvihuonepäästöistä oli 38.8%. Kuljetus tulee seuraavana 25.6%.
Jätteentuotanto asukasta kohden oli 511kg vuodessa. Suomen luku noin 470kg.
96.2% jätteestä jatkokäsiteltiin EU:n sisällä. Jätteestä 30% kierrätettiin, 25.9% poltettiin energiaksi, 23.4% meni kaatopaikoille, 20.1% kompostoitiin ja 0.6% hävitettiin polttamalla.
Maatalous
Ranska tuotti 23.6% viljasta ja riisistä sekä 19.7% naudanlihasta. Espanja tuotti 23.8% kasviksista, 26% hedelmistä, marjoista ja pähkinöistä sekä 23.4% sianlihasta. Puola tuotti 21.9% siipikarjasta.
Vuonna 2020, 9.1% EU:n maa-alueesta käytettiin maatalouteen. Itävallassa määrä oli 25.7%, Maltalla 0.8%.
Kalatous
Vuonna 2023 suurin osa EU:n kalasta tuli Atlantin valtameren koillispuolelta. Espanja oli EU:n isoin kalastusmaa, 698 miljoona kiloa. Suomen osiis oli 95 miljoonaa tonnia.
Metsätalous
Eu:n maa-alueesta 39% on metsää. Maltassa osuus on 1.5%, Suomessa 73.6%.