Ehdottoman vankeusrangaistuksen uusimisprosentti yli kaksinkertainen muihin tuomioihin verrattuna
Ehdottoman vankeuden uusimisprosentti on kaksinkertainen muihin tuomioihin nähden ja tuomituilla on lyhin aikaväli seuraavaan rikokseen vapautumisen jälkeen.
Nykyisen hallituksen aikana on tehty ja pantu vireille useita rikoslain uudistuksia kuten:
- Kiristyksiä tuomioihin poliisin, ensihoidon tai pelastustoiminnan henkilökuntaa kohtaan kohdistuvasta väkivallasta, uhkaamisesta, toiminnan haittaamisesta sekä heidän välineistöön ja ajoneuvoihin kohdistuneista teoista.
- Rikoslain sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevaan lukuun lisättätävä vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämistä koskeva rangaistussäännös.
- Alle 15-vuotiaan käyttäminen välikätenä rikoksen tekemineen rangaistaisiin erillisenä rikoksena.
- Rikoksen tekeminen osana rikollisjoukkoa sekä nöyryytysrikollisuus tulisi tuomiota koventavaksi tekijäksi.
- Ampuma-ase rikosten lisäykset, kuten tuomioiden kiristykset, sekä uutena rikoksena ampuma-aseen tai sen osien hallussapito vakavan rikoksen tekemistä varten, tai niiden luovuttaminen vakavan rikoksen tekijälle tai mahdolliselle tekijälle.
Tuomioiden nosto on ollut myös kansan puheenaiheena, mutta onko ankarimmilla tuomioilla todellista merkitystä? Pinnalta katsottuna ehdottoman vankeuden osalta vaikutus näyttää olevan pääasiassa negatiivinen, mutta onko rikosnimikkeillä tai tuomion pituuksilla tähän vaikutusta?
Tarkasteltaessa eri tuomioiden uusintaprosentteja on huomattavaa miten uusintaprosentti pomppaa yli 100% siirryttäessä ehdottoman vankeuden ja yhdyskuntapalvelun lukuihin. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeuden palvelumuoto, jonka voi valita jos ehdottoman vankeuden tuomio on alle 8kk.
Tuomioiden määrä edeltävän 10 vuoden aikana on ehdottoman vankeusrangaistuksen saaneilla lähes 160% tai 11.2 tuomiota enemmän kuin muiden rangaistusmuotojen mediaani. Eroa toiseksi suurimpaan, eli sakkoihinkin on lähes 120%.
Ehdottoman vankeusrangaistuksen saaneet ovat myös keskimäärin nopeimpia tekemään uuden rikoksen.
Nämä luvut viittaisivat siis siihen että ehdottoman vankeuden ankaruus, kuten koeajan puuttuminen ja hyvän käytöksen mahdollisen vaikutuksen puuttuminen voivat vaikuttaa rikoksen uusimiseen, uusimisnopeuteen sekä tuomioiden määrään. Vankeusrangaistuksen pituudella ei sen sijaan vaikuta olevan vaikutusta rikosten uusimiseen tai uusimisnopeuteen.
Toinen merkittävä mahdollinen vaikuttava tekijä voi olla eri rikosnimikkeet. Tämä ei kuitenkaan näy tarkastellessa eri rikosnimikkeiden uusintaprosentteja. Rikosnimikkeillä joista saa tyypillisesti enemmän kevyempiä rangaistuksia on korkeammat uusintaprosentit kuin raiskauksilla, pahoinpitelyillä, väkivallalla ja henkirikoksilla joista saa enemmän ehdottoman vankeuden tuomioita.
Johtuuko ehdottoman vankeuden saaneiden uusimisten ja muiden lukujen erottuminen siis juurikin ehdottoman vankeuden ehdottomuudesta? Ehdoton vankeus on istuttava vankilassa ja se ei sisällä koeaikaa jonka aikana hyvällä käytöksellä voi lyhentää omaa tuomiota kuten ehdollisessa vankeudessa.