Turun kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2021–2024
Hyvinvointikertomuksen tiivistelmästä selviää, että suurimmalla osalla Turkulaisista menee hyvin ja he ovat elämäänsä tyytyväisiä, toimintakykyisiä ja aktiivisia. Esiin on kuitenkin myös noussut erilaisia haasteita jotka vaikuttavat Turkulaisten terveyteen, eriarvoisuuteen ja turvallisuuteen.
Turun HYTE-kerroin eli hyvinvoinnin ja terveyden kerroin nousi vuosien 2021-2023 välillä 12 pistettä, mutta laski vuodelle 2024 7 pistettä. Suurimmat muutokset näkyivät rahanpuutten vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkineiden määrän kasvussa(14,4%), sekä elämänlaatunsa hyväksi tuntevien määrän laskussa(11,6%).
Suurimmat nousut vuosien 2023-2024 välillä näkyivät psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuudessa(43,6%), sekä itsensä yksinäiseksi tuntevien osuudessa(34,9%).
Vaikka liikenneteeseen liittyvät rikokset ovat yli 80% laskussa, ovat henkeen ja terveyteyteen kohdistuvat rikokset yli 50% kasvussa.
Tulosten vertailua 20-64 vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden välillä
Joissain osa-alueissa Terve Suomi -mittaustuloksissa oli työikäisten ja eläkeläisten välillä havaittavissa isoja eroja. On huomattavaa, että työikäiset kokivat huomattavasti enemmän esimerkiksi rahan puutetta, psyykkistä kuormitusta, yksinäisyyttä sekä heikkoa osallisuuden tunnetta. Ainoana positiivisena mittarina eläkeläisten edelle työikäisillä nousi päivittäisen elämän turvallisuuden tunne.
Yli 65 vuotiaat kokevat enemmän huonompaa terveyttä sekä työkyvyttömyyden tunnetta, mutta myös parempaa elämänlaatua.
Lapset ja nuoret aikuiset
Eniten huomiota herättävät erot ovat terveydentilassa ammatillisen oppilaitoksen ja lukion oppilaiden välillä. Kun ammattikoulun oppilaista terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi arvioivien määrä on noussut 22%, on samanaikaisesti lukiolaisilla sama tulos laskenut 5%.
Päihteiden käytön takia sairaalahoitoa saavien 15-24 -vuotiaiden määrä on tippunut -50%. Tämä voisi tarkoittaa huumeiden käytön laskua sekä hoitoon hakeutumisen välttelyä, mutta vain tästä tuloksesta syytä on mahdotonta sanoa.
Vaikka kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on laskenut vuoden 2020 jälkeen ja pysynyt sitten tasaisena, on lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä tehnyt vuosien 2021-2023 välillä 94,5% nousun.
Elintavat ja hyvinvointi
Elintapojen ja hyvinvoinnin mittareilla tulokset jakautuivat hyvin tasaisesti mielenterveyden negatiivisiin muutoksiin ja elintapojen positiivisiin muutoksiin.
Merkittävimmät muutokset mielenterveyden osalta olivat itsensä yksinäiseksi tuntevien määrässä sekä psyykkisesti merkittävästi kuormittuineiden määrässä, jotka kummatkin olivat muutaman prosenttiyksikön etäisyydellä 50%:n molemmin puolin.
Positiivista muutosta löytyy Turkulaisten elintavoista, joissa tupakointin, tapaturmien sekä stimulanttihuumeiden käytön määrä on laskenut.
Työkyvyttömyyseläkkeen saavien määrät niin tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien, sekä mielenterveyden ja käyttöytymisen häiriöiden osalta ovat laskeneet.
Väestö
Turun kaupungin asukasluku on kasvanut vuosien 2018-2023 välillä 5,5%. Vuosien 2020–2024 aikana vieraskielisen osuus väestönkasvusta on ollut 91 %. Vuonna 2024 vieraskielisiä Turun väestöstä oli noin 17 %. Alle 15-vuotiaissa heitä oli 25 %.
Suurin osa Turun asukasluvun kasvusta selittyy maahanmuutolla. Muuta kuin Suomen virallisia kieliä puhuvien määrä, sekä ulkomaan kansalaisten määrä ovat kasvaneet viidessä vuodessa 33% sekä 42%.
Alle 6-votiaiden määrä väestöstä on pudonnut lähes 13%, kun samalla 75-84 -vuotiaiden määrä on noussut 24%.
Vaikka lapsiperheiden määrä on pysynyt samana, on yhden vanhemman perheiden määrä kasvanut 3,2% ja yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut 6%.
Turvallisuus
Vaikka liikenneteeseen liittyvät rikokset ovat yli 80% laskussa, ovat henkeen ja terveyteyteen kohdistuvat rikokset yli 50% kasvussa. Tämä näyttäisi heijastuvan myös elämänsä turvalliseksi kokevien määrän, joka on 7% laksussa.
