Hyvinvointialueiden tilannekuva 2-2025
Hyvinvointialueiden toiminta sujuu pääasiassa hyvin, mutta talous sakkaa.
Hyvinvointialueiden tilannekuva 2-2025 seuraa vuoden 2025 ensimmäistä puoliskoa.
Hoitotakuun pidennyttyä kolmeen kuukauteen vuoden 2025 alusta, perusterveydenhuollon hoitotakuu on toteutunut kaikilla hyvinvointialueilla.
Lääkärikäynneistä jo yli 40% toteutuu etäasiontina. Etäasiointien määrissä on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä.
Lastensuojelun valmistuneiden palveluntarpeenarviointien määrä on laskenut 15:llä hyvinvointialueella.
Vaikka hoitotakuu toeutuu pidennyksen jälkeen kaikilla hyvinvointialueilla, on jonotusajat kuitenkin pidentyneet.
Perusterveydenhuollon kiirettöntä käyntiä yli 14 vuorokautta jonottaneiden osuus on noussut 18:lla alueella.
Erikoissairaanhoitoon yli 6:kk jonottaneiden määrä on sensijaan laskenut 9:llä alueella. Suhteellisesti pisimmät hoitojonot ovat psykiatriseen kiireettömään hoitoon.
Hyvinvointialueiden alijäämä jatkaa kasvuaan. Vain Helsingissä oli parannusta viimevuodesta ja Helsinki on pysynyt ainoana alueena ylijäämän puolella. Vain Kainuun ja Länsi-Uusimaan nettokustannukset ovat pysyneet viimevuoden tasolla.
Yhdellätoista alueella nettokustannukset ovat kasvaneet yli 3% viimevuodesta, joista Pohjois-Karjalalla, Kymenlaaksolla ja Itä-Uusimaalla kasvua on yli 6%.
Hyvinvointialueiden valtion rahoitus on 2,1 miljardia viimevuotta suurempi.
Pelastustoimien hälytystehtävät ovat vuoden ensimmäisellä puoliskolla olleet hienoisessa 9% laskussa viimevuodesta. Kuitenkin tulipalojen määrä ovat selvästi viimevuotta isompi.
Vaikka onnettomuuksien määrä on 10% viimevuotta pienempi, on onnettomuuksissa kuolleiden määrä 15% suurempi. Tämä johtuu mitä ilmeisemmin liikenneonnettomuuksien kuolleisuuden kasvusta.
